Satakuntalainen Musta Valo on yhtye, joka on todella saanut sukeltaa syvälle namedroppingin aallonpohjaan. En muista lukeneeni ainuttakaan kirjoitusta yhtyeestä ilman vertauksia suomenkielisen runorockin pioneereihin, mikä saattaa olla imartelevaa mutta toisaalta myös sääli. Levyn soundimaailma on tosin tunnistettavissa Kaakao - tuotokseksi jopa siinä määrin, ettei Maj Karman Kauniiden Kuvien mainitsemiselta voi välttyä.
Uusi aika on täällä on moniulotteinen levy. Maalailevista tunnelmista yhtye saattaa hetkessä kaahata post-punkin laitamille, ja melkein minimalistinen, alkuvoimainen ote vetää mukaansa. Esimerkkinä aggressiivisen äänivallin rakentava Kehä tai hitikäs Matkalaukut, jota on lähes mahdoton kuunnella paikallaan. Myös eteeriset, suureellisesti kaartavat balladit ovat hallussa, ja Kello sata osoittaa ettei hidastempoinen missään nimessä tarkoita mielikuvituksetonta tai tylsää. Ainoa särö jatkumossa on popralli Ääliö, joka tuntuu irralliselta suuren draamankaaren keskellä.
Musta Valo on debyytillään vimmainen, turhautunut, melankolinen, romanttinen, raastava, raukea, melodramaattinen, epätoivoinen, odottava, uhmakas, viipyilevä, kärsimätön. Tunneskaalaltaan siis täysin nuorten aikuisten moodswingien soundtrackiksi sopiva teos, myös teksteiltään. Kappaleiden tarinoihin on helppo päästä kiinni, ja se lieneekin yksi bändin suurimmista vahvuuksista. Vaikuttaa muuten siltä, että vain satakuntalaiset sanoittajat käyttävät nerokkaasti hyväkseen kirjakielen ja puhekielen välisiä sävyeroja luoden korosteisia suhteita lauseiden sisälle.
Musta Valo täyttää tyhjiötä suomenkielisen alternativerockin kentällä, ja yhtye on tuoreempi ja enemmän vereslihalla mitä kollegansa. Erityismaininta upeista musiikkivideoista.
www.mustavalo.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti